Avointa vai rajattua kehittämistä?

Tänä talvena en ole enää pysynyt verkko-opettajan työssä tässä blogissani. Olen ajautunut kansainvälisiin hankkeisiin, syksyllä CCK08 opiskelijana ja eurooppalaisena hanketyöläisenä. Viimeksi oli tilaisuus perehtyä hankesuunnitelman tekoon Lifelong Learning ohjelman mukaisesti. Kaikki tämä herättää mielessäni kysymyksiä.

Minulla oli onnea päästä hanketyössä näkemään upeaa yhteistyötä. Siitä huolimatta tuntuu, että on myös kyse näytelmästä josta pitää puhua varovasti. Kesken olevista hakemuksista ei mainita nimiä eikä paljon muutakaan, sanoo terve järki. Mutta miten mahtavalta vastapainolta tuntuikaan käydä liittymässä CCK08 jatkoon, Ning-verkostoon ja kuunnella taas kerran sen verkoston periaatteet: avoimuus tasavertaisuus autonomia on osallistujilla. Sieltä löytyi monta ideaa joihin voin hypätä mukaan ja Jenny M tutkimuksesta nappasin lainauksen

It is voluntary, not a funded project, so we can enjoy the process and learning.

Onko se aina noin että vain ilman rahoitusta vapaaehtoisesti tehdystä työstä voi nauttia? Kyllähän se ihan hyvää tarkoittaa kaikki instituutioiden liturgia innovaatiosta sun muusta, samassa maailmassa siellä eletään. Hupaisinta siellä on nähdä miten jotkut kuvittelevat sitä kautta hallitsevansa kehitystä ja tietävänsä aina parhaiten. Sille hymyilen mielessäni silloin tällöin. Tänään Keski-Suomalaisessa puhuttiin siitä kuka omistaa sanan Avoin yliopisto. Onko hauskaa?

Maanantaina pääsen arvioimaan Elluminate istunnossa syksyn CCK08 opiskelua, oli kodikasta saada Daily postia siltä taholta. Miksi ei instituutioni sitten tunnu kodikkaalta, onko kyse vain toimintahäiriöstä minun mielessäni? Tässä iässä on varaa tällaiseen, jos olin uraa aloitteleva nuori niin olisinko erilainen? Tuskin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *