Kukahan kesyttää ketä?

Tämä on ensimmäinen kesäyössä kirjoitettu postaus, päivällä on kuumaa. Tarve kirjoittamiseen syntyi lukiessani Networked Learning kongressin satoa (enemmän englanniksi täällä ketä kiinnostaa). Artikkeli Who’s taming who? Tensions between people and technologies in cyberspace communities sai minut tiedostamaan ja antoi käsitteitä tapahtumille. Kirjoittaja on Terrie Lynn Thompson, Albertan yliopistosta Kanadasta.

ANT eli Actor-Network-Teoria on kunnostautunut tutkimalla ihmisten vuorovaikutuksen lisäksi tekniikkana nähtyjä juttuja jotka ovatkin aktiivisia ja ohjaavia, eivät ”vain” tekniikoita. Artikkeli kuvaa informaalia yhteisöä ja tapahtumat muistuttavat esim sometussa elettyä. Latour haluaa kiinnittää huomion siihen nonhuman joka on kaikkialla ja elää omien lainmukaisuuksiensa mukaan. Kuten viime postauksessa mainitsin että blogin ulkoasun mallin vaihto ei suvainnut toimia vaikka ennen ihan kiltisti totteli. Kaikkeen tällaiseen kuluu osa elämästä, tekniikka kesyttää minua vuosi vuodelta kypsemmäksi ja aina pakenee kaukana edellä 🙂

Artikkelin käsitteitä osallistujille ovat yhteisön jäsenten profiilit, postaukset, avatarit, tool bars, emoticons, arkistot, paikannukset, virukset, hyperlinkit, delete-näppäin, salasanat, välittävät teknologiat kuten esimerkiksi sähköposti, keskustelufoorum ja RSS syötteet. Ihmistoimijoita voidaan nimittää newbie, wannabe, kollega, big name, celebrities, kilpailijat, passaajat, lurkkijat, töihin värvääjät, asiakkaat, ystävät, kaverit, muukalaiset ja online paparazzit. ANT sitten tarkastelee kaikkien näiden välisiä tapahtumia. Technologies fold into us as much we fold into them. (Luulin että olisi helpompi kirjoittaa suomeksi mutta päinvastoin, en uskalla kääntää jotten sotkisi).

Artikkelissa kuvataan yhteisön elämää: miten joku porukka syttyy keskustelemaan foorumilla, muut pyrkii mukaan ja otetaan, mutta ne eivät kuitenkaan osallistu vaan jäävät lurkkijoiksi ja alkuperäinen porukka palaa vanhaan sähköpostiryhmään. Voi käydä myös niin että joku tuntematon lähettää viestin mukana viruksia jotka sotkevat systeemin pitkäksi aikaa. Täytyy siis opetella turvallinen verkkoelämä, tuntea sekä ihmiset että tekniikat. Ne kun pettävät monilla tavoin, tulevat maksullisiksi, muuttavat yksityisyys asetuksiaan ym. Tätähän on päivittäin kuultu.

Tieto on tullut vähemmän keskitetyksi, moniulotteiseksi ja vähemmän hierarkiseksi, sanotaan kirjallisuudessa yleensä. On tarpeen tutkia käytäntöjä, miten näyttää tapahtuvan. Onhan kriittistä moniulotteista ajattelua aina ollut enkä ole huomannut sen olevan lisääntymässä 🙂

Tapahtumia voidaan kuvata matkoina ja polkuina ym. Yleensä aktiivisia osallistujia on vähän ja seuraajia paljon. Uutta on kai vain se että vihdoin on mukaan tullut suuremmassa määrin ihmisiä ja julkinen huomio kohdistuu – nyt tuli mieleen sosiaaliseen mediaan koska olen Suomessa, mutta esim tässä konferenssissa oli noin sata esitystä jossa yhdessä tarvittiin tuota käsitettä otsikossa. (Se oli hauska huomio). Tulkintaan vaikuttaa miten hiljaiset osallistujat nähdään, häiritsevätkö he vai kannustavat vai..?

Kannattaa tutustua koko artikkeliin. Ja kuunnella Yrjö Engeströmin ja Etienne Wengerin keskustelua kalamaljassa. Ehkä kerron huomenna sosiaalisesta läsnäolosta online yhteisöissä vai tiedättekö jo kaiken siitä 🙂

2 kommenttia artikkeliin ”Kukahan kesyttää ketä?”

  1. Useilla on tapana katsella ja kuulostella ensin. Jonkun ajan päästä, jos tarpeeksi kiinnostaa, uskaltautuu isommalla panoksella mukaan. Näin on käynyt itsellekin. On siinä huomannut, että eihän tuossa mitään pelottavaa ole. Ajan kuluessa oppii siihen, että voi olla rohkeasti omien sanojensa takana, vaikka ei kaikkea tiedäkään.

    Someprosesseissa, joita välineillä harrastetaan, on etsikkoaikansa. Jotkut paikat ja välineet saavat sen verran kannatusta, että se elää jotenkuten. Eli on tapahtumia. Useimmat tod.näk. hiipuvat pois. Toivottavasti sometun yli 3000 jäsenestä löytyy aktiivisia riittävästi, jotta keskusteluaiheita tipahtelee säännöllisesti palstoille.

  2. Minä ymmärsin tuota postausta kirjoittaessa uudella tavalla sen miten valtavasti tekniikka, sen mahdollisuudet ohjaavat minua (ja meitä kaikkia). Se on varmaan itsestään selvää insinöörille mutta minulla silmät avautui. en tiennyt että Actor Network teoria ottaa ne osallistujiksi, vaikuttajiksi.

    Twitteriä ihmettelen edelleen, miten sitä käyttäisi. Tänään eka kertaa suostuin kirjoittamaan sinne tästä blogista ja niinpä on jo kommentti kahteen postiin. Nykyään on siis pakko ”mainostaa” siellä. Joku tuossa ärsyttää minua..

    Keskustelut on ihan kivoja. Eikä osallistumiseen tosiaan kuole 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *