Oma elämä tutkimuskohteena

On vielä muutamia artikkeleita Networked Learning-konferenssista joita olen itselle printannut kunnollista lukemista varten. Yksi näistä on Jeffrey M. Keefer: Autoethnographer Communities of practice.

Jeffrey eli julkista elämää myös konferenssin aikana, tviittaili ja blogasi koko ajan ja tuli niiden avulla seuraajille tutuksi. Hänen artikkelinsa sisältää kolme casea joissa autoetnografista otetta käyttävät tutkijat hakevat tukea yhteisöstään. Yksi saa hyvin tukea, yksi saa ankaraa palautetta ja yksi ei sitäkään. Palautteen saamista voisi mielestäni pitää tukena myös, onhan kyse tutkijaksi kasvamisesta.

Jeffreyn lähestymistapa on identiteetin ja voimaantumisen käsitteissä ja tuntuu itselle läheiseltä. Hän jopa viittaa Meziroviin jonka tietoisuuden tasojen pohjalle innossaimme rakensimme opsia 80-luvun lopulla. Metodisesti kyse on hyvin vanhan itsevaarinoton menetelmän henkiin herättämisestä uudella tavalla uusissa oloissa. Laadullisten tutkimusmenetelmien kansainväliset konferenssit ottavat tällaisia aiheita esitettäväksi.

Minä kun tässä mietin mitä isona tekisin. Löysin Critical Literacies sivun josta pääsisi pian käynnistyvään omaehtoiseen opiskeluun. Mennä vai eikö mennä, siinä kysymys. Kyse on Stephen Downes + Rita Kop fasilitoimasta opiskelusta ensi maanantaista heinäkuun 11 päivään. Haluanko rentoutua kesällä ilman tietoisia tavoitteita? Toisaalta kriittisyys on se teema johon haluan oikeasti pureutua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *