Suomalainen tutkimus vs avoin verkkomaailma

Tänään onnekseni huomasin että paokhanke tarjosi webinaarin, jossa puhui Minna Lakkala ja hyppäsin mukaan Connect Prohon. Kirjoitin tässä blogissa Minnan väikkäristä 3.  syyskuuta ja englanninkielisellä puolella vähän myöhemmin. Oli kiva kuunnella hänen itse esittelevän tuloksiaan ja pohdintojaan. Myös pirkanmaalaiset opettajat tekivät kysymyksiä – hankkeen huomasin jostain tviitistä ja googlaamalla pääsin sisään (pitäisi aina ilmottautua, voi minua).

Pedagoginen infrastruktuuri on kokoava käsite joka sisältää neljän tason elementteja: tekniset, sosiaaliset, tiedolliset ja kognitiiviset. Mallin avulla tuodaan uusi oppimisen tieto pedagogien käyttöön. Ohjauksen osalta pidin kovasti ajatuksesta että sitä ohjataan mitä ei itsestään osata muuten tehdä (tai ei tulla tehneeksi, mutta hyvä olisi). Oppimaan oppimisen taidoista on puhuttu iät ajat mutta jospa tuossa yhteisöllisen oppimisen tutkimushankkeessa siihen päästäisiin oikeasti kiinni.

Tekniikka asetetaan omalle paikalleen, tasoista alimmaksi. Se lisää jotain mahdollisuuksia mutta ei ole avain onneen sinänsä. Keskustelussa tuli esiin Suomen nousu ja jälkeen jääminen jota nyt korjaillaan. Muutenkin koulujen todellisuus oli hyvin läsnä. Mieleen jäi mm. Minnan kertoma tapaus jossa ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat käyttäneet oikeita menetelmiä, mutta ymmärsivät vasta Minnaa kuunneltuaan miksi. Pedagogiikan perustelu opiskelijoille olisi hyvä muistaa.Taltiointi on kai viikon ajan antamallani hanke sivulla, vilkaise jos kiinnostaa.

Itselleni nousi kuuntelun ohessa mieleen miten olen levittänyt tietoa mm. Minnan väikkäristä globaaleille markkinoille, kun julkaisu on englanninkielinen ja verkossa luettavissa, tiedottaminen on helppoa. Tässä yksi tulos, jossa Downes toteaa varsinkin alkuosan erinomaiseksi. Minun blogiposti, johon tuossa viitataan, sai lukijoita joksikin aikaa. Olen nähnyt myös viittauksia tuohon kielillä joita en ymmärrä (voisi toki kääntää).

Tarkoitus oli tässä pohtia vain, onko tällä huomion saamisella mitään merkitystä. Nimi tulee tunnetuksi, jotain jää mieleen… mutta harvoin syntyy hyviä yhteistyösuhteita (sama pulma konferensseissa ja hankkeissa). Ainakin tämä avoin tie on olemassa. Huippu Google Analytics käyrässä lämmittää mieltä hetken verran, so what? Jos et ole mukana, olet ulkona – olisiko tuossa ajatusta. Mukana olo pitää sitten vielä todentaa sellaiseksi kun haluaa..

Minnaa varoitin sometun kautta maininnalla etten toivottavasti vetänyt häntä johinkin mitä hän ei halua – ja hän vastasi että tutkimus on avointa ja sitä on tarkoitus levittää ilmaiseksi. Tuo on hyvä muistaa, vanha yliopiston periaate.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *