Avoimuus ja oppimisen seuranta

Näytän hyppelevän nyt mielenkiintoisesta tilanteesta toiseen verkkovihjeiden mukaisesti. Grainne Conole levitti linkkiä Erik Duval luentoon joka pidettiin CSCL2011 (Computer Supported Collaborative Learning ) conferenssissa Honkongissa. Erik Duval oli tuttu LAK11 (Learning Analytics) ensimmäisestä tapaamisesta Kanadassa viime talvena. Hän on teknisesti ja praktisesti orientoitunut tutkija (määritelmä hänen omansa) joka on innostunut kaikista inhimillisen toiminnan seurantasysteemeistä. Samalla hän on kriittinen ja haluaa säilyttää kysymyksen kuka elämääsi ohjaa, ollaanko nyt kiltisti Orwellin 1984 visiossa.

Erik Duval osoitti miten avoimuuden lisääminen opintoihin tuo mukanaan paljon hyvää, opiskelu siirtyy lähemmäksi elämää ja jatkuu vielä kurssien päättymisen jälkeen. Monipuoliset palautekytkennät aktivoivat ja tuovat laatua oppimiseen. Opettajana on myös kiva nähdä kurssinsa pulssi, mitä milloinkin tehdään ja missä se tapahtuu. Näistä olin itsekin innostunut verkko-opettajana, tosin minulle riittivät hyvin oppimisalustojen tarjoamat tiedot – Duval halusi jatkaa niistä eteenpäin koska on innoissaan teknisistä kokeiluista.

Myös henkilökohtaisen elämän hallinnan seurannat Erik esitteli: miten tietokone ystävällisesti huomauttaa jos juoksulenkit jäävät väliin tms. Google tietää enemmän kuin itse. Siitä taisin joskus jo sanoa että muistin heiketessä pitää sitten kysyä Googlelta kuka olenkaan 🙂

Keynotea seurasi kommenttipuheenvuoro, josta innostuin ottamaan kuvankin. Twitteristä sain puhujan nimenkin ja linkin slideihin mutta niistä ei teksti erotu niinkään hyvin kuin tästä. Puhuja oli Dan Suthers. Erinomaisia kysymyksiä:

cscl2011

Oppiminen ei seuraa tiedon äärelle pääsystä tai avoimuudesta, ei sosiaalisuudesta myöskään. Autenttisuus ei ratkaise ongelmia. Usein oppija on vain hämmentynyt kaiken keskellä. Ohjaaminen on avoin kysymys ja taitaa olla joskus jopa kielletty tai kyseenalaistettu. Itse huomaan tässä logiikaan miten löydän tukea omalle ajattelulle: teknologisesta orientaatiosta olisi aika päästä oppimiseen vihdoinkin. Ei se riitä että julistetaan verkko-elämän ihanuutta ja kuvitellaan oppimisen tapahtuvan itsestään aina ja kaikkialla. Syvemmän oppimisen ymmärtäminen vaatii asiantuntijuuden mukaan ottoa. Tässä kuvatut puheenvuorot olivat tietoisia omista rajoistaan.

Kuuntelin myös keynote kakkosen, Chi on asiantuntija sosiaalisen median laajentumisessa. Hän kävi läpi mm. Wikipedian kehitystä. Hänelle osoitetussa kommenttipuheenvuorossa kysyttiin oppimisen perusilmiöstä: mistä tiedetään että sosiaalisuus vaikutti tehokkuutta nostavasti? Jospa todellinen vaikuttaja oli se prosessointi jota yksilö harjoitti annettuja tehtäviä tehdessään. Kannattaa seurata näitä asiantuntijakonferensseja jotka näin avoimesti ovat nyt saatavilla. Hämmästyin juuri miten voi olla tämän perjantain puheenvuoro jo kuultavana vaikka on aamu Suomessa. No koska Hongkongissa se on aiemmin. Olin juuttunut ajatukseen että täällä ollaan aina ajassa edellä.

Illalla sitten osallistuin vielä eduMooc tutkimuspaneeliin. Ei hullumpi sekään, ei liene isoa eroa Illinoisin yliopiston tutkijoiden tarjoamassa avoimessa kurssissa ja tällaisessä konferenssissa (no jälkimmäiseen valitaan puhujat ankarammin kriteerein). Teemu Leinonen näkyy pohtivan samoja kysymyksiä kuin minä tässä, pitää kommentoida hänen blogiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *