Mitä onkaan vapaamielisyys?

Kirjoitettuani edellisen jutun 70 vuoden tapahtumista minua alkoi kyllästyttää tuo luettelo vaikuttavista tekijöistä, jota olen tässä pyöritellyt toukokuusta asti. Siitä puuttuu henkeä, jota onneksi löysin kirjahyllystä tarttumalla Riitta Jallinojan teokseen Moderni elämä (1991). Se käsittelee traditionaalisuutta ja sen vastapainoksi syntynyttä modernismia monine ilmenemismuotoineen.

Ajanjaksot ovat tässä käsittelyssä paljon pitempiä kuin 70 vuotta. Traditionaalisuus lienee käsitteenä helppo mieltää koti-uskonto-isänmaallisuus tyyliin. Se on aina ollut ja tulee olemaan jossain muodossa. Mutta modernismi syntyi sen sisällä jo ties milloin, satoja vuosia sitten. Modernismi korostaa yksilön vapautta ja sen myötä yksilöllisyyden toteuttamista elämän tavoitteena. Esim. suomalaisista Olavi Paavolainen on esimerkki jo 1920-30-luvulta alkaen. Muistan joskus hämmästyneeni miten kuvataide alkoi palvoa kauniita tehtaita edistyksen merkkeinä. Jo sotien aikana oli paljon muutakin kuin pelkkä sota. Ihmisen mieli yksinkertaistaa mielellään. Taide on edellä aikaansa.

Modernismi liittyy läheisesti vapaamielisyyden leviämiseen. Tästä jokaisella on omia kokemuksia. Aatteet ja elämän käytännöt kulkevat välillä yhdessä ja välillä erillään. Seksuaalinen elämä oli monien tutkimusten kohteena ja e-pillerin kehittäminen oli keskeinen (naisia) vapauttava tekijä. Vapaamielisyys kohdistui esiaviolliseen elämään ja lasten hankintaan jne. Asenteiden muutos tapahtui kuitenkin hyvin hitaasti. 1960-luvun vapautuminen toteutui vasta 1970-luvulla. Boheemi elämäntapa oli yksi vapautumisen merkki, joka valtasi alaa ainakin opiskelijamaailmassa. Usein se jäi kuitenkin tietyn ikäkauden tai ammatin/taiteilijoiden piiriin. Traditioiksi katsottavat rutiinit valtasivat elämän siinä vaiheessa kun lapsia syntyi ja työelämä asetti omat vaatimuksensa.

Modernismin jälkeen syntyi vastavoimia yltiöyksilöllisyydelle ja alettiin yhdistella erilaisia aineksia. Postmodernismi onkin eklektistä palapeliä jossa vaikuttavat rinnakkain melkein mitkä tahansa voimat. Jallinojan teos julkaistiin 1991 ja paljon on sen jälkeenkin kehitelty. Sain tästä kuitenkin monia kysymyksiä itselleni.

Olin boheemi lasten kasvatuksessa ja kodin hoidossa. Tosin jo äitini oli suuntautunut esteettiseen kukkien kasvatukseen, kauniisiin ompelutöihin ja kirjallisuuteen enemmän kuin ruuanlaittoon. Kun miehenkään puolelta ei tullut painetta kodin pitämiseen edustuskunnossa, oli helppoa olla boheemi. Lasten annettiin kasvaa omaksi itsekseen, siinä oli iso ero edelliseen sukupolveen ja ankaraan uskonnolliseen kasvatukseen.

Mitä 70-luvun murroksesta jäi pysyväksi vapaamielisyydeksi? Työelämä tehostui vuosi vuodelta ja voimat oli pakko suunnata tuloksiin, pohdinnan ja vapaan keskustelun jäädessä vähemmälle.

Entä miten yliopistokoulutus vaikutti ajatteluun ja asenteisiin? Minulla se sekottui politiikkaan ”tiede kansaa palvelemaan” teesien alla. En pystynyt yhdistämään ideologiaa tieteentekoon ja ratkaisuna oli lähteä pois yliopistosta. Jonkinlainen tutkiva ote minuun jäi marxilaisen vaiheen myötä: tykkään tutkia ilmiöitä yhteyksissään ja alati muuttuvina. Kuten nyt tässäkin blogissa. Olen ajautunut tutkimaan oman sukupolven elämää, mitä tapahtui, mikä vaikutti, kuka olen ja mikä sisälläni vaikuttaa ratkaisuihini? Tähän onkin hyvä pysäyttää.. täydentäkää omilla kokemuksillanne.

4 kommenttia artikkeliin ”Mitä onkaan vapaamielisyys?”

  1. Vapaa kasvatus, se oli iskusana 1960. Äitini käytti sitä ollessaan turhautunut minuun. – Sinä olet saanut vapaan kasvatuksen ja tässä on tulos.
    – Ai minkä vapaan kasvatuksen, ajattelin.
    Mielestäni äiti ja isä jättivät minut rauhaan, kun pienimmät sisarukset varttuivat ikään, jossa tarvitsivat enemmän kasvatusta.
    Lakkiaisvuoden päiväkirjassa kaipaan jykevämpää otetta vanhemmilta.
    Boheemiuteni tulee parhaiten esiin nyt eläkkeellä. Eivätkä omat lapseni ole saaneet vapaata kasvatusta, joten se ”perintö” ei oo siirtynyt eteenpäin.

  2. Minun lapset sanovat ettei heitä ole lainkaan kasvatettu, mikä kasvatus? ne kysyy. Joka toinen polvi kasvattaa ja joka toinen ei, sellaista olen havainnut – siis virheissä pitää olla vaihtelua ainakin. Lasten kasvatusta nyt ei pysty tekemään ”oikein”.

    Olisiko vapaamielisyys mielen vähittäistä avartumista ymmärtämään moninaisuutta ja erilaisuutta, mitä ihmiseloon sisältyy. Nyt jo sulatellaan saman sukupuolen liittoja, se jakaa mielipiteitä näin vaalipäivänä 2015.

  3. Nyt uudelleen…
    Saatoit ajatukset postmodernismiin. Oma vapaamielisyyteni ja suvaitsevaisuuteni on kotoisin kodistani. Äidin äiti, ”kylähullu”, kansanparantaja ja hieroja raivasi tien. Isän äiti puolestaan oli boheemein yksilö, jota olen ikinä kohdannut. Isäni kasvoi orpokodissa, vaikka ei ollut orpo. Äiti ei kyennyt huolehtimaan lapsestaan. Bertta-mummo oli kuitenkin paras mummo minulle. Ihailin hänen rohkeuttaan ja hyväntahtoisuuttaan. Opin häneltä sen, että hengissä säilyy, vaikka ei ole tietoinen naapureitten asioista. Koulumme sopi mainiosti kaltaisilleni lapsille. Nyt muistan monia tapahtumia, joita vasta 90- luvulla on alettu nimittää taide- ja ympäritökasvatukseksi. Tuonajan todistuksistani löytyy musiikistakin kolme eri numeroa, siis samasta todistuksesta. Saarijärvi oli aikanaan tunnettu monista taiteilijoistaan ja oman tien kulkijoista, joista kylähulluin lienee Tarmo Manni. Äitini vietti nuoruutensa Lannevedellä ja seisoi samoissa joukoissa Tarmon kanssa. Tarmo pääsi teatterikouluun ja muutti Helsinkiin, mutta hänen sisarensa on jatkanut Tarmon perinnettä kylällä. Täytynee lukea uudelleen Summer School.

    1. Onpa sinulla mielenkiintoinen lapsuus, Raija. Saarijärveen paikkakuntana liittyy paljon taiteilijoita tosiaan. Kirsti Paakkanen taisi lähteä Lannevedeltä Helsinkiin ihan paljasjalkaisena tyttönä keskikoulun jälkeen vai miten se meni.

      Boheemi mummo on meidän lapsuusaikaan ollut eri asia kuin myöhemmin, vaikea kuvitella.

      Satutko tuntemaan Saarijärveltä suunnilleen sinun ikäisiä tai nuorempia Hannu Jalkanen tai Anita Kokkinen. He tulivat opiskelemaan JKL ja tutustuin yliopistolla.
      Olen iloinen kommenteistasi, jatka !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *