Imatran yhteislyseon II A 1957-58

Kokeilin kuvata vanhoja luokkakuvia ja useimmat jäivät epätarkoiksi. Tämän toisen luokan kuvan kehtaan laittaa tänne.

006Kaikki lapset taitavat olla samoja kuin edellä esitetyssä III-luokan kuvassa. 42 sain tästäkin määräksi, vaikka luulin olevan vähemmän. Ollaan niin tiiviisti rinnakkain.

Minusta tämä kuva on mukava, aurinko paistaa koulun portailla sisäänkäynnin edessä. Herääkö muistoja? Tuo poika eturivissä solmio kaulassaan, hän oli samoin pukeutunut jo kansakoulun eka luokasta alkaen. En tiedä että häntä olisi tästä pilkattu, vaikken toki poikien kahinoista mitään tiedäkään. Nyt vain kuvista pisti silmään poikkeava pukeutuminen. Jospa me olimmekin suvaitsevaisia?

Eturivissä vas. Pusis, mie, Leena L., Maire?, Ritu, Asta, Markku?, Väntti, Jussi, Kari?, ja toinen rivi oik.Markku A., Rytky, Matti, ? ? Taisto, Hilkka, Eppis, Lellu, Pirkko I.?, Tupu, ja siitä 3. riviin vas. Maija, Kikka?, Hillevi, Koukku, Helena, ja poikia Niku, Lallu, Kari K., ? ja poikien ylin rivi Paakku, Epo ja Simppu. Tyttöjä yläriveissä tunnen vas. Apa, Jatta,Tiitu jonka takana Eila ja hänen vieressä kai Raija I, Keskellä takana tyttönelikko, jota en osaa nimetä (Marjatta,Sirkka-Liisa, Marja-Liisa ja Marja-Leena). Poikia vuosikertomuksessa Juhani, Tapio, Ahti ja Yrjö. Samoja taisi jäädä nimeämättä viime kerrallakin (siis III-luokan yhteydessä).

Minä hyppelen näin luokalta toiselle vailla logiikkaa. Muut muistelevat aikajärjestyksessä. Pike on aloittanut uuden blogin ja innostanut minuakin tutkimaan WordPressin mahdollisuuksia. On kiva tehdä ikäänkuin yhdessä jotakin.

Tässä koulutoveribloggaajat tähän mennessä

Kertokaa jos tiedätte muita blogaajia tai kotisivun rakentajia.

Tästä II luokasta en muista edes missä meidän luokka oli, ehkä ovesta vasemmalle ja ylös? Jotain oppilaslehden kuvaa olin ehkä piirtämässä. Mutta minun mekko kuvassa on vihertävä ja siinä on kellohame.

Lisätty 26.4. vuosikertomuksesta: Anna-Maija Raittila oli meidän luokanvalvoja. Emmi Elomaa ja Pentti Koskinen saivat valtakirjan astua opettajan virkoihin: Pentti vanhemman ja Emmi nuoremman lehtorin virkaan. Kevätlukukaudella 1956 valmistuneesta uudesta lisärakennuksesta johtuen on koululla ollut käytettäviäss täysin riittävät tilat. Oppilaita oli syksyllä 1024 ja keväällä 1011 (411 poikaa ja 600 tyttöä). Ehtoja sai 251 ja luokalle jäi 49 koko koulussa: meiltä 9 sai ehdot ja yksi jäi luokalle.

12 kommenttia artikkeliin ”Imatran yhteislyseon II A 1957-58”

  1. Luokkakuvat ovat niin saman näköisiä, kun ne on otettu samassa kohtaa. Ensi vilkaisulla tämäkin näytti ihan meidän kuvalta. Etenkin kun katson tätä nyt kännykällä sängyssä maaten.

  2. On ollut opettavaista, että käytämme molemmat wordpressiä. Olen saanut sinulta paljon neuvoja ja tukea – kiitos siitä. Olemme ikäänkuin aloittaneet keskustelun uudelta pohjalta. Nyt kun katson tätä kuvaasi, niin voisin tietysti vastata siihen julkaisemalla meidän vastaavan. Mutta en nyt heti, koska olen lähdössä liikenteeseen. Ehkäpä vasta huomenna, koska tänään jo kirjoitin.

  3. Kuvan laitoin mediakirjastoon hakemalla omalta koneelta ja silloin voi valita joko pieni-keski-iso tai kuvan oma koko – ja valitsin oman koon, koska se näkyy parhaiten kun kuvaa klikkaa. Nykyisin ei tarvitse enää valita pieniä kuvakokoja jotta koneet jaksaisivat ne avata.
    Kuka muistaa ajan jolloin kuvat avatiin kerros kerrokselta ja sai odotella? Sitä ei huomaa kun kaikki helpottuu.

    1. Ohjelmat varmaan toimivat eri tavalla. Käsittelen ensin kuvat Photoshopissa. Tallennan webbiin sopivaksi ja tähän tarkoitukseen varaamaani kuvakansioon. En ole mediakirjastossa huomannut namiskaa, jolla valitsisin kuvakoon… siellähän se pitäisi olla.

  4. Ajatella, että olet kirjoittanut lehtoraatitkin muistiin. Molemmat hyviä ja tärkeitä opettajiamme. Anna-Maijan muistan luokanvalvojana, hän oli silloin ehkä koulumme nuorin opettaja.

    Luvut mielenkiintoisia kun ollaan menossa kohti suuria kouluja. Vertailun vuoksi olisi kovin mielenkiintoista kuulla jonkin koulun tiedot ehdot saaneista & luokalle jääneistä, ne kun lienevät toista luokkaa meidän aikoihimme verrattuna.

    1. Vuosikertomuksessa mainittiin lehtoraatit – satuin muistamaan että minullahan on tuon vuoden vuosikertomus tallessa. Opettajat oli jaettu monimutkaisiin arvojärjestyksiin, oli vanhempaa ja nuorempaa ja tilaspäistä vs pysyvämpää.
      Peruskoulussa ei tietääkseni käytetä luokalle jättämistä eikä ehtoja – tässä asiassa koulu on muuttunut. Annetaan vitonen jos ei tee/opi mitään. Jää aukkoja tietopohjaan, mutta niin kai jäi meillekin kaikesta uusimisesta huolimatta.
      Kummasti tämä into vanhaan aikaan nyt säilyy kun on aloitettu. Mitä vielä opitaankaan?

  5. Mukava nähdä tämä II :n luokan kuvanne myös, kiitos ! Näillä samoilla portailla otettiin myös II C:n luokkakuva tietenkin. Ja otettiin muuten sitten myös VIII A:n luokkakuva.
    Olin itse toisen luokan luokkakuvassamme hymyilevä, en ollut vielä kovin ujo, hiusmuotini oli silloin paljon aikaansa edellä jne., ”rehvakkuuta” jotenkin oli aika lailla, vapautuneisuutta.

    1. Niin Pertti tai Mursu oikeastaan
      Tässä tulee tutustutta itseensä eri ikäisenä, en olisi arvannut etukäteen että tämä muisteleminen on näin antoisaa. Lapsuus oli iloista aikaa ennen murrosikää.

  6. Heli. Kivasti kirjoitat tuossa, että lapsuus oli iloista aikaa ennen murrosikää. Näin olen kokenut minäkin nyt näiden päiväkirja- ym. merkintöjeni kautta.

  7. Ei muuten kannata vertailla meidän aikamme vaikeaa oppikoulua nykykouluun millään tavalla. Oppikouluunhan ei päässyt kuka tahansa, nykykouluunhan kaikki joutuvat. Arvostelu oli myös täysin toista. Nykyikäluokat ovat noin puolet suurista ikäluokista. ”Oikeita” ylioppilaita näistä koululaisista ja ikäluokista laskien olisi ehkä viidennes, korkeintaan neljännes vuosittain meidän koulumme vaatimusten ja sen silloisen arvostelun perusteella.
    Sehän nähtiin muutama vuosi sitten mm.television brittiohjelmasta, moniosaisesta.
    Siinä maan nykykoululaiset suorittivat kokeita eri aineissa 1950-luvun oppikoulun
    kokeiden mukaan. Suuresta joukosta ainoastaan yksi tyttö (tietenkin tyttö !) selvisi niistä kokeista hyvin arvosanoin.

  8. Edellisen kirjoitukseni tila loppui. Tyttärelleni, joka muuten pääsi ylioppilaaksi 20 vuotta sitten, muistuttelin aina tämän ettei hän olisi luullut olevansa omia vanhempiaan vaikka kuinka paljon parempi koulussa. Tyttäreni oli koulussa ”täyden kympin tyttö”. Olisi hän kyllä meidän aikamme oppikoulussakin saanut täydet kuusi laudaturia (silloin suurin mahdollinen), mutta päästötodistuksen keskiarvonsa olisi vanhassa oppikoulussa ollut ehkä ”vain” noin 9.30 – 9.60 , ei täyttä kymppiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *