Miten koodausta opitaan?

Tällä kertaa tartun Koodiaapisen opiskelussa itse opiskeluun ja ihmettelen miten se parhaiten sujuisi. Eilen virisi Facebookissa keskustelu flow-ilmiöstä suuren innoituksen osoituksena ja minä mietin rajanvetoa väsymiseen. Milloin on enemmän kyse rasituksesta, henkisestä kuormasta, aivojen väsymisestä tilanteessa jossa uutta opiskeltavaa on paljon.

Tein kuvan havainnollistaakseni tapahtumaa:

Dia1Ihminen huomaa oman innostuksensa ja eron normielämään. Mieleen nousee aikaisempia vastaavia kokemuksia ja miten niissä toimittiin. Minä opiskelin kuvankäsittelyä ja animaatioiden tekoa työtoverien kanssa päivän päätteeksi ja virkistyimme tehdessä. Kokemusten mieleen nousu auttaa tulkitsemaan nykypäivää. Joskus henkinen tila muuttuu niin aktiiviseksi ettei saa unta normaaliin tapaan. Silloin on kuunneltava tiedostamatonta osaa omassa mielessä ja se ei olekaan yksinkertainen asia. Flow on vaikeasti hallittava mielentila, ei pelkästään positiivinen asia. Ehkä se on kurssille kuitenkin plussaa että opiskelijat aktivoituvat ihan tosissaan. Näin on minulle käynyt Koodiaapista lukiessa.

Mitä olen oppimassa? Otsikkoon laitoin koodausta, mutta oikeastaan on kyse ajattelun ja toimintojen organisoinnista uuteen kuosiin. On ohjauspainikkeita ja niiden kytkentöjä, jotka on kaikki opittava. Samalla voi kuitenkin ideoida ja luoda uutta. Kokosin ajatusten kulkua tällaiseen kuvaan:

Dia3Lähteenä on Kivinen O & Ristelä P 2003 Pragmatistisia näkökulmia konstruktivistisiin oppimiskäsityksiin. Psykologia 1, 4-11.

Tavoitteena on toimintojen vähittäinen automatisoituminen kuten autolla ajossa. Kesällä palautin oman ajotaidon ja se oli pakko tehdä palaamalla tietoiseen tekemiseen. Radio piti olla hiljaa ja ajaminen vei kaiken huomion. Vaihteetkin olivat väärässä paikassa, käsi muisti edellisen auton vaihteet. Tällaista on nyt koodauksen aloittelussa.

Asiat jotka on opittava tekemään, opitaan vain tekemällä niitä riittävän monta kertaa. Metakognitiota olen kuitenkin kaivannut alusta asti, en osaa vain tehdä. Lapsi osaa sen paremmin. Tässä on kyse perustavanlaatuisista ajattelun taidoista, olen siitä varma. Otetaanpa esimerkki taas minun ScratchJR harjoituksesta:

scrpeliJustus pelaa futista on teema. Mummi siirtyi oven suuhun katselemaan ja lohikäärme tuli maalivahdiksi. Pallo odottaa potkaisua. Minulla on upea äänitiedosto, joka on nauhoitettu aidosta tilanteesta Justuksen harkoista. Sain kytketyksi sen palloon, mutta sepä ei olekaan hyvä idea. Pallo pysähtyy äänen ajaksi, ei se niin voi olla. Miten ratkaista? Justus ja maalivahti on helppo saada liikkumaan suhteellisen sopivasti ja pallo vierimään.

Näkeekö esimerkistä heti mikä innostaa? Aito tilanne, lapsenlapsi, leikkimieli, vapaus luoda jotain kivaa yhdessä. Tästä se nousee..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *