Kaipaatko kaveria oppimisen tutkimiseen?

Haluan tässä kertoa oppimisen tutkimuksesta, jota olen seurannut vuodesta 2009. Hanke lähti liikkeelle avoimen CCK08 kurssin jälkeen pyrkien ymmärtämään opintojen aikana tapahtunutta. Peruskysymys oli avoimuuden ja  rakenteiden suhde: millä ehdoilla emergentti oppiminen viriää? Hanke tuottaa tietoa jatkuvasti. Sitä esitellään konferensseissa ja julkaistaan lehdissä. Minä sain virikkeen kirjoittamiseen suomeksi, kun Jutta Itävallasta kysyi miten minä käytän Footprints of Emergence mallia opiskelijoitteni kanssa. Kun minulla ei enää sellaisia ole, haluan tiedottaa tästä mahdollisuudesta kaikille opetuksen kehittäjille.

Minulle läheisin hankkeen tutkija on Jenny Mackness, jonka blogi Jenny Connected on hyvä lähde hankkeesta kiinnostuneille. Roy Williams on toinen tutkija, jonka teoreettista vahvuutta en aina edes pysty seuraamaan. Hänen ajatuksensa ilmenevät hankkeen Wikispace-tilassa. He kumpikin toimivat sekä kouluttajina että tutkijoina ja näen hankkeen erinomaisena asiantuntijuuden kehittämisenä.

Yritän seuraavaksi esittää keskeisiä ideoita lyhyesti. Oppiminen nähdään ilmiönä, joka voi kariutua kahdessa ääripäässä. Tästä kuva

palettia2Oppiminen voi olla niin etukäteen kiinnilyötyä (prescribed) että kiinnostus toimintaan katoaa, tai se olla niin kaoottista että oppija putoaa yli laidan. Raja-alueet kiinnostavat usein eniten ja tapahtumia niissä kohdin on mielestäni hankkeessa onnistuttu tavoittamaan. Tässä kokonaiskuva oppimisesta (kohde edcmooc-kurssi, minun oman oppimisen arvio):

HeliNurmiTämän kuvan olen piirtänyt  Wikispaces tilan ja Jennyn ohjevideon avulla. Luettelo ympyrän ulottuvuuksista on linkitetty tähän Jennyn blogipostiin kohtaan clusters-and-factors-mapping-sheet. En osannut linkittää siihen suoraan, se avautuu linkistä pdf-muodossa. Sitä kannattaa vilkaista, erityisesti kysymyksiä jokaisen tekijän kohdalla.

Mallin avainkysymys on näiden käsitteiden synty ja oikeellisuuden testaus. Tutkijoiden kokemuksella on yhteistyöllä on niiden määrittelyssä keskeinen panos, mutta teoreettinen tieto ja muut tutkimukset on myös käytetty hyväksi. Tämä prosessi kiehtoo minua. Jenny suositteli minulle tätä postia kun viimeksi kyselin perusteita. Teemaa on käsitelty monissa artikkeleissa myös.

Muistan ajatelleeni CCK08 opintojen aikana keskustelujen kaaosta seuratessani että Roy Williams olisi pitänyt toimia vetäjänä. Hän haki syvyyttä keskusteluun. Varsinaisesti vasta vuoden 2009 muisteloissa ja tutkimuksissa tutustuin heihin. Konnektivismi oli otettu uutena oppimisen teoriana (mukamas) sitomatta sitä aiempaan tietämykseen. Tarvittiin lisää tutkimusta.

Neljä kokonaisuutta (klusteria) kuvaa oppimista, kaksi ympäristöä ja kaksi oppijan toimijuutta. Ympäristöä kuvaavat 1. avoimuus vs rakenne ja 2. vuorovaikutukselle annettu tila. Oppijan toimijuus koostuu 1. autonomialle tarjoutuvasta tilasta 2. osallistumisen tapojen monimuotoisuudesta. Tunnen etten osaa kuvata näitä hyvin. Tämä tulee luetteloksi kun painopiste pitäisi olla oppimisen ytimessä. Näiden käsitteiden kautta avautuu oppijan ja ympäristön vuorovaikutus, siinä oppiminen tapahtuu.

Englannin kielellä on helpompaa

Framework takes a holistic view of learning in prescribed and open learning environments recognising the interrelationship between structure and agency and how they influence each other. Two of these clusters – open structure and interactive environment, relate to the design or structure of the learning environment, and two to learner agency. But the value of the footprints is in the depth of reflection that they can invoke…

The cluster elements are intended to reflect the learning experience. It was offered as a palette of characteristics which could be selected from or which could be replaced by other characteristics. Our experience has shown that these 25 factors provide a rich picture of the learning experience. The scores in themselves are not important. The patterns that the scores might reveal are of more interest. We are confident that the patterns that emerge through this process, can inform us about the balance between structure and agency, but do not see this as a precise measure.

Noloa kun en jaksanut kirjoittaa omalla kielellä loppuun asti. Toivon että linkit kertovat asiasta tarpeeksi jos kiinnostus herää. Lopuksi vielä linkki Jutta Pauschenwein  blogipostiin, jossa hän kertoo miten käytti tätä emergentin oppimisen ympyrää matkansa suunnitteluun ja arviointiin. Vain mielikuvitus on rajana..

Ajatelkaa mikä mahdollisuus tässä avautuu osallistua ihanien yhteistyökykyisten arvostettujen ihmisten kanssa uuden luomiseen. Kaikki haankkeen tieto on avoimissa julkaisussa eikä maksa mitään. Vuorovaikutukseen pääsee heti ilman hankalia matkoja tai hankehakemuksia. Vastaan mielelläni kaikenlaisiin kysymyksiin.

En osaa itse sitoa tätä nykyisiin suomalaisiin hankkeisiin kun olen jo 6. vuotta irti työelämästä. Onko samanlaista tekeillä? Jutta on ammattikorkeakoulussa töissä, Jenny ja Roy itsenäisiä tutkijoita. Jutta kokeili mallia viimeksi kurssillaan Competencies for global collaboration – ja  kertoi siitä Jennyn kanssa viime viikolla Networked Learning konferenssissa. Esityksen tiivis kuvaus tässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *